Kiitos latujen tekijöille

Etusivu / Yleistä / Kiitos latujen tekijöille

Sunnuntainen Repoveden retkemme tehtiin hiihtäen Lapinsalmelta Kuutinkanavalle ja sieltä Tervajärven tien kautta takaisin latua pitkin Lapinsalmelle.

Ladut olivat hyvässä retkeilykunnossa. Ne oli varmaan ajettu eilen. Lapinsalmelta Kapiaveden ylitys onnistui hyvin. Jäämatkalle oli tosin  tullut kosteutta laduille, mutta ei haitaksi asti. Retkemme jatkui Katajajärven kautta Kuutinlahteen.

 Siellä huomasimme, että emme pääsekkään latuja pitkin Kuutinkanavalle, lahden pohjukkaan. Latu nousikin ylös kohti Mustalamminvuorta ja ilmeisesti meni Olhavalle, Saarijärvi-Karhulahti ladulle.

Me olimme kuitenkin päättäneet mennä Kuutinkanavalle. Sinne oli meidän edellä mennyt pieni ryhmä lumikengillä. Kuljimme niitä jälkiä pitkin ja pysyimme jotenkin ”pinnalla”. Jäällä oli runsaasti vettä lumen alla eikä lumi kannattanut hiihtäjää. Pääsimme kuitenkin perille.

Nuotio syttyi iloisesti. Sen lämmössä oli hyvä sulatella jäätyneet sukset. Teimme mielenkiintoisen havainnon. Paulan nanogripit jäätyivät kokonaan, mutta Eeron normaalisti voidellut sukset pysyivät luikkaina eikä niissä ollut jäätä juuri lainkaan.

Tämä kokemus oli siinä määrin opettava, että päätimme jatkaa Kuutinkanavan vieressä kulkevaa polkua pitkin pois nuotiopaikalta Tervajärven tielle. Kuljimme noin kilometrin tietä pitkin ja pääsimme Metsähallituksen huoltovaraston luonna takaisin ladulle.

Huoltovarastolla tapasimme myös ne lumikenkäilijät, jotka olivat pohjustaneet meille kulkukelpoisen uran Kuutinkanavalle. Meillä oli mukava juttutuokio heidän kanssa. He olivat saapuneet Kotkasta nauttimaan Repoveden luonnosta. Saimme kuulla, että Repovesi oli heille mieluinen tuttu kohde, jossa he vierailevat useamman kerran vuosittain. Kiitos tuosta keskustelutuokiosta ehkä tapaamme vielä toistekin. Saimme myös luvan ottaa pari kuvaa näistä iloisista lumikenkäilijöistä.

Tältä retkeltä opimme sen, että hiihtäminen Repovedellä on todella suositeltava juttu. Mutta hiihtäjän kannattaa järvien jäillä pysyä tehdyillä latu-urilla. Toinen huomion arvoinen asia on varovaisuus laskuosuuksilla. Siellä on vaarana katkevat ja taipuneet puut! Niin ja tietysti vastaatulijat.

Luontohavaintona näimme, ja etäisesti kuvasimmekin, korpin lennossa. Korpit ovat lisääntyneet ja niitä kohtaa lähes joka kerta myös Repovedellä. Onhan ainakin Olhavalla ollut jo useamman vuoden korpin pesä.

Kuvia retkestä on kuvagalleriassa.

Repojotos – tiimi